Valokehon blogi & tapahtumat

Pitsipyry

Pyry puskee marraskuun energiat liikkeelle. Marraskuun pimeys muuttui hetkessä valkoiseksi pitsisateeksi, joka tuo valoa. Kuitenkin tuo valkoinen pyry tekee haastetta kulkemiseen. Tuo jännitettä, joka tuntuu hartioilla, kaulan, niskan ja kallonpohjan alueella.

Liikkuessamme tässä uudessa ja kuitenkin tutussa elementissä, tuo se kehon toimintaan toisenlaista rytmiä. Kuinka paljon tarvitsen aikaa liikkua päämäärään, kun tarvitsee ottaa huomioon toiset kulkijat ja pyryn tuomat haasteet. Kuinka edes pääsen perille. Kuinka toisten matka vaikuttaa omaan matkaan. Linja-auto on suistunut tieltä ja rekka-autoa kiinni lumessa. Kuinka tuttu tie muuttuukin yhtäkkiä arvaamattomaksi ja täytyy avata silmät ja olla läsnä.

Silmät valpastuvat, keho jännittyy ja matka hidastuu. Kun matka hidastuu, näemme myös ympärillä olevat kulkijat. Ihmiset rientävät apuun ja auttavat pihassa. Työntävät ja puskevat lunta. Kaikilla on sama tilanne ja halu mennä eteenpäin.

Veden muuttuminen lumeksi herättää sisälläni myös lapsen riemun. Lasten lumileikit naurattavat itseäkin, sillä sitä keveyttä leikkisää puolta itsessäni olen taas kaivannut. Elämästä on suorittamista ja keskittynyt eteenpäin menemiseen. Pusketaan eteenpäin emmekä näe, nyt hetkeä ja toisiamme.

Talven pyry näytti omalla tavallaan, kuinka olisi hyvä hiljentää vauhtia, lopettaa puskeminen ja suorittaminen. Kun liikkeelle lähtö vaikeutuu, tulee mieleen ihan uusia ideoita. Menenkin tuota tietä enkä totuttua. Kierrän kauempaa ja pääsen perille jotenkin uusin ajatuksin. Jokin minussa on toiminut toisin. Huomaan hellittäneeni hartioilta ja antanut elämän kuljettaa matkaani.

Se että joudun monta kertaa putsaamaan autoni lumesta, huomaan symboliikan. Kuinka monta kertaa täytyy uusikerros itsestä putsata, että pääsen eteenpäin. Tuntuu turhauttavalta puhdistaminen ja itsen työstäminen. Siitä tulee ajoittain raskasta ja tuntuu selässä painavalta repulta ja pusertaa lyttyyn innostusta. Väsyttää lapioida lunta monta kertaa. Kun ole saanut auton puhdistettua, se on hetken päästä taas uudessa kerroksessa.

Kehomme käy läpi monta kertaa samoja taakkoja. Siksi kun lopulta pääsemme itsemme ydintasoille ja pääsemme puhdistamaan, oikaisemaan karmallista osaa. Vapaudumme lopulta taakasta ja toiminnasta jossa toistamme samaa vuodesta ja elämästä toiseen. Kaipaus tuohon keveään tunne elementtiin, kauniisiin pitsitähtiin, tunnistan sisäisen riemun. Muutos on silmin koettavissa ja käsin aistittavissa. Kehoni kaipaa keveyttä ja pyytää lopettamaan itsen kannattelemisen ja suorittavan puskemisen.

Kehoni, kulkuvälineeni näyttäytyy symbolisesti autona, joka merkitsee eteenpäin menemistä ja elämän hallintaa, sekä karmallista osaani. Henkilö-, linja-, kuorma- ja rekka-autoilla on oma symbolinen merkitys, jotka liitän useampaa ihmiseen tai vain itseeni. Hellittäminen ja rauhassa kulkeminen auttaa havainnoimaan, kuinka ihmiset auttavat toisiaan, ovat yhteydessä toisiinsa. Se hyvyys, joka on läsnä joka päivä, kun kiinnitämme siihen huomion. Hidastamalla kulkua ja ajamalla eri reittiä, eri aikaan, vapauttaa mieltämme ajattelemaan ja ratkaisemaan asioita uudella tavalla.

Marraskuun energia opettaa meitä katsomaan asioita laajemmin, niin että näemme myös toisemme. Hyväksyä se mitä nyt olemme ja missä olemme. Valon pyry puhaltaa luoksemme muuttaen toimintaamme.  Pyry valaisee ja kirkastaa näkemään mikä on nyt tärkeintä. Kehomme viisaus vahvistaa sen minkä olemme oivaltaneet ja muuttaneet kulkuamme ja elämän hallintaamme. Salli pyryn puhaltaa ja muuttaa vanhoja tapoja. Näin marraskuun näyttää meille lapsen riemun pitsisade pyrystä.

Lämmöllä Mira

Shopping Cart
Scroll to Top