Kaikella on aikansa

Olemassa ollaan, vaikka kuukausi kirjettä en ole saanut tehtyä moneen kuukauteen.
On Pitänyt tilanteiden antaa rullata omalla painollaan. Tuo omalla ajalla tapahtuminen on kyllä opettanut, taas kärsivällisyyttä ja luonut tyhjyyttä. Tuntuu välillä että ikään kuin taantuisi vaikka tietääkin että tämäkin vaihe kestää aikansa.
Kun on oppinut toimimaan omien käsiensä kautta, on vaikea vapauttaa kädet. Mitä tapahtuu jos hellittääkin ja päästää irti. Luopumisen kultainen avain on, saat sen Mistä luovut.
On vaikeaa luopua hallinnasta ja kontrollista. Sillä jos omat henkiset hartiat pitää pienentää, mitä tapahtuu.
Elämä pääsee kumppaniksi rinnalle. Kun elämä on rinnalla, siinä on kaikki ihmiset ja tilaisuudet.
Ei tarvitse niin kovasti luoda ja olla aktiivinen.

Jos lopulta elämä antaakin ihmisten löytää.
Tulevat ilman kutsua.
Mitä jos riittääkin itsenä.

Tietäen että tämäkin vaihe kestää aikansa.
Luottaen että kirjoitettavaa vielä syntyy.
Toivoen että sillä mitä tekee on merkitys.
Uskoen että ihmiset löytävät.

Sillä kaikella on merkitystä.
Sillä kaikki tapahtuu ajallaan.
Ihmiset kohtaavat ja uutta luodaan.

Toivoen Mira